Kiiltomadon toukokuun pääkirjoitus / Lysmaskens majledare
(Julkaistu Kultin verkkopalvelussa 4.5.2010)
Kiiltomadon toukokuun pääkirjoitus / Lysmaskens majledare
www.kiiltomato.net
Lukukeskus - Läscentrum
TIEDOTE / PRESSMEDDELANDE 4.5.2010
Tiedustelut / Information: Karo Hämäläinen, karo.hamalainen[ät]gmail.com, 050 - 362 6282
|
|
|
Kiiltomadon toukokuun pääkirjoitus: Työväenkirjallisuus ennen ja nyt
Luokka on kokenut voimallisen uuden tulemisen niin yhteiskunnallisessa keskustelussa, kaunokirjallisuudessa kuin tutkimuksessakin. Nykyinen kiinnostus työväenkirjallisuutta ja -kulttuuria kohtaan liittyy tutkimusmaailmassa tapahtuneisiin muutoksiin, kuten arjen historiaa ja luokkaa kohtaan virinneeseen intoon.
"Sukupuolen ja luokan nidos kirjailijuudelle on ollut erityisen merkittävä", työväenkirjallisuuteen ja luokan merkityksiin suomalaisessa kirjallisuudessa perehtynyt tutkija, FT Kati Launis arvioi Kiiltomadon toukokuun pääkirjoituksessa.
Rinnan 1800-luvun puolivälin sivistyneistömiesten, J. L. Runebergin ja kumppaneiden, kanssa Suomessa kirjalliselle kentälle askelsivat sivistyneistönaiset. Työväen oman kirjallisen instituution nousu puolisen vuosisataa myöhemmin madalsi luokkaestettä kirjailijuuden tieltä.
"Moni työläismies tarttuikin tähän tilaisuuteen. Työläistaustaiset naiskirjailijat sen sijaan loistavat poissaolollaan. Heidän tiellään oli luokan ja sukupuolen muodostama kaksoismuuri, joka toimi kirjailijuuden esteenä - vaikkakin toinen este, luokka, oli parhaillaan murtumassa", Launis kirjoittaa.
***
Lysmaskens majledare: Arbetarlitteratur förr och nu
Begreppet klass har upplevt en renässans inom såväl samhällsdebatten som skönlitteraturen och den vetenskapliga forskningen. Entusiasmen för arbetarlitteratur och -kultur i dag är knutet till de många förändringar som skett i forskningsvärlden, t. ex. det nymornade intresset för vardagens historia och för klassbegreppet.
"Kopplingen mellan klass och kön har varit betydelsefull särskilt i litteraturen", säger FD Kati Launis, specialist på arbetarlitteratur och betydelsen av klass i finsk litteratur, i Lysmaskens ledare i maj.
Vid sidan av den bildade klassens män, J. L. Runeberg och hans gelikar, marscherade de bildade klassernas kvinnor in i litteraturen i mitten av 1800-talet. Framväxten av arbetarklassens egen litterära institution ett halvt sekel senare gjorde klass till en mindre avgörande omständighet när det gällde författarskap.
"Många arbetare grep också tillfället. Kvinnliga författare med arbetarbakgrund lyser däremot med sin frånvaro. I vägen för dem reste sig en dubbel mur - klass och kön - som effektivt hinder för författarskap, om än det ena av dem, klass, som bäst höll på att vittra sönder", skriver Launis. |
