Sosiaalitieto

Mielekästä päihdetyötä

(Julkaistu Kultin verkkopalvelussa 24.6.2010)

Pääkirjoitus 18.5.2010

Päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen nostettiin kärkiteemaksi tämän vuoden Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman, Kasteen valtionosuuksien julkistamistilaisuudessa. Kehittämistyöhön on syytä panostaakin, kun ajatellaan päihde- ja mielenterveysongelmien aiheuttamia kärsimyksiä. Kehittämistä voi perustella myös niiden aiheuttamilla suurilla välittömillä kustannuksilla, joiden arvioitiin jo vuonna 2004 nousseen 2,5 miljardiin euroon.

Mieli 2009 -työryhmän ehdotus mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaksi linjaa valtakunnallisesti ensimmäistä kertaa mielenterveys- ja päihdetyötä yhdessä. Suunnitelmassa korostetaan muun muassa kaikkien ikäryhmien mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämistä toiminnallisena kokonaisuutena. Painotus on perus- ja avohoitopalveluissa. 

Palveluiden toiminnallisen yhdistämisen sijaan toistaiseksi puhutaan enemmän yhteisistä tiloista, joissa asiakkaita voidaan palvella joustavasti ja käyttää molempien tahojen asiantuntijuutta. Espoon esimerkki tässä lehdessä kertoo, kuinka todellinen toimintojen yhdistäminen vaatii vuosien työn. 

Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa iloittiin Länsi 2012 päihde- ja mielenterveystyön kehittämishankkeen Kaste-rahoituksesta. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on peruspalveluiden päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen. Kuntien kehittämistyön tukemiseen lähdetään Länsi-Suomen Kaste-alueella hyvältä pohjalta. Kunnissa on viime vuosina tehty päihde- ja mielenterveystyön kehittämissuunnitelmia. Yhteisen kehittämistyön tuloksena on syntynyt myös kehittämisverkostoja, jotka ovat avainasemassa jatkotyössä. 

Länsi 2012 -hankkeessa puhumme mieluummin yhteisestä kehittämistyön tukemisesta hankkeen avulla kuin hanketyöstä. Kunta- ja yhteistoiminta-alueilla on kehittämispilotteja, jotka kattavat kaikki mukana olevat kunnat. Ne, kunnat, joilla on samanlaiset kehittämiskohteet, tekevät tiivistä yhteistyötä. Kuntien kehittämistyötä tuetaan myös teemaryhmillä, joihin on koottu kuntapilottien edustajia ja muita asiantuntijoita. Osallisuuden, koulutuksen, juurruttamisen ja arvioinnin teemaryhmät toimivat jo hankesuunnitelman valmisteluvaiheessa.

Pilottien henkilöstö ja asiantuntijat rekrytoidaan pääosin hankealueen organisaatioiden henkilöstöstä. Näin osaaminen jää alueelle, eikä katoa hankerahoituksen päätyttyä muualle. Järjestöt ovat vahvasti mukana sekä koko hankkeessa että kuntapiloteissa. Yritysten mukaan ottaminen varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen on sen sijaan osoittautunut vaikeaksi.

Päihde- ja mielenterveystyötä on koskenut hokema ei kuulu mulle, en osaa, ei kannata. Kehittämistyössä se pitää kääntää kuulumaan kuuluu mulle, minä osaan ja tämä työ kannattaa. 

Alpo Komminaho

Kirjoittaja työskentelee projektipäällikkönä Länsi 2012 -hankkeessa ja toimii Huoltaja-säätiön hallituksen puheenjohtajana.

Sosiaalitieto 5/2010