Kirjallisuusterapia

Kirjallisuusterapia-lehti yhdistää ihmisiä, jotka käyttävät kirjoittamista ja lukemista kirjallisuusterapeuttisessa työskentelyssä. Lehdessä julkaistaan paitsi alaa käsitteleviä artikkeleita, esseitä ja kirja-arvioita myös runoja sekä proosaa.

Kirjallisuusterapia 1/2017. Tuuli Jokivartio: Intuitio uusien merkitysten avaajana. Tutkijan mietteitä taiteesta ja ajattelusta.

(Julkaistu Kultin verkkopalvelussa 7.8.2017)

Intuitio uusien merkitysten avaajana

 

Tutkijan mietteitä taiteesta ja ajattelusta

 

 

Intuitio-sanaa käytetään monenlaisissa merkityksissä: kuvaamaan tiedon muotoja, kuten vaisto, prosesseja, kuten assosiaatio, ja erilaisia lopputuloksia, kuten oivallus. Ei siis ihme, että käsite on monelle epäselvä ja pelottavakin. Intuitiota pidetään yhtenä tärkeimpänä luovan toiminnan työkaluna suunnittelijoiden, taiteilijoiden ja tutkijoiden työskentelyssä.  Asta Raami on taiteen tohtori, kasvatustieteen kandidaatti ja graafikko, joka on tutkinut intuitiota, sen toimintaa ja käyttökelpoisuutta sekä väitellyt aiheesta Aalto-yliopistossa vuonna 2015.  Raami on ollut pitkään kiinnostunut ajattelusta ja erilaisista merkityksen muodostamisen tavoista ja hänellä onkin paljon sanottavaa intuition ja taiteen yhteyksistä. Hän kertoo herkkien ja luovien, taiteellisten ihmisten ajattelusta asioita, jotka pätevät myös kirjallisuusterapian kontekstissa.

 

Tuuli Jokivartio

 

Kävin kuuntelemassa Raamin mielenkiintoisen Forum Humanum -luentosarjaan kuuluvan luennon intuitiosta viime syksynä Helsingin yliopistossa. Lisäksi haastattelin Raamia teemasta maaliskuussa 2016. Kävimme tämän monin tavoin lahjakkaan entisen luokkatoverini kanssa mielenkiintoisen, inspiroivan ja luovasti hyppelehtivän keskustelun.

 

Väitöskirjansa Intuition Unleashed (2015) lisäksi Raami on julkaissut teoksen Älykäs intuitio (2016). Hän kertoi luennollaan, että intuitiota on karkeasti ottaen kahdenlaista: arjessa käytettävää, pitkälti tunteisiin ja mielleyhtymiin perustuvaa, sekä tietoon ja tietämiseen perustuvaa asiantuntijan intuitiota. Raami totesi intuition olevan ennen kaikkea käytännöllinen työkalu, jonka avulla saamme tarpeellista tietoa, joka ei ole muilla keinoin saavutettavissa.

 

Raami kertoo alkaneensa pohtia intuitio-aihetta syvällisemmin pitäessään taideteollisen korkeakoulun opiskelijoille luovuusvalmennuskursseja vuosina 2003–2008. Hän sanoo havainneensa, että monet lahjakkaat nuoret pitivät luovaa prosessia raskaana ja harkitsivat opintojen lopettamista. Hän totesi näiden opiskelijoiden peilaavan itseään ja suorituksiaan usein ulkopuolisten odotuksiin ja vaativan paljon itseltään. Hän alkoi pohtia sellaisia asioita kuin erilaisuuden sieto, luovan työn tekemisen tuska sekä ihmisten luontaisesti toisistaan poikkeavat tavat muodostaa tietoa. Erityisesti jälkimmäiseen liittyy olennaisesti intuitio. Vuonna 2008 Raami sai Suomen Akatemian rahoituksen intuitiota ja sen käyttöä koskevaa väitöstutkimusta varten.

 

Intuitio ja kirjoittaminen

 

Kysyin Raamilta intuition ja taiteen, erityisesti kirjoittamisen, suhteesta: Miten intuitiota voisi käyttää kirjoittamisessa ja kirjallisuusterapiassa, ja toisaalta, miten kirjoittamista voisi hyödyntää intuition harjoittamiseen? Raami vastasi viittaamalla kirjailija Riikka Pulkkiseen, joka on kertonut, kuinka hän tuntee avaavansa uuden tilan aloittaessaan romaanin. Pulkkinen kokee kielen tulevan perässä tässä prosessissa ja taiteen olevan kokemus siirtymätilasta. Hän pitää tätä uuteen tilaan siirtymistä tärkeänä, ja hänellä on käytössään erilaisia menetelmiä tähän tilaan pääsemiseksi. Pulkkinen kertoo asettuvansa aina kivuliaampiin asentoihin ja välittävänsä tämän kokemuksensa ja kuulemansa äänet kirjallisessa muodossa lukijoilleen. Pulkkinen kuvaa hienosti luovaa prosessia ja kaunokirjallisen tekstin tuottamiseen liittyviä synnytyskipuja. Syntyy uusi teos, uudenlainen maailma ja sen sanallinen tulkinta.

 

Raami viittaa Älykäs intuitio -kirjassaan kirjailija J. K. Rowlingiin kertoessaan intuition suoremmin toimivasta muodosta, jossa ajatuksia tuntuu tulevan ulkopuolelta suoraan omaan päähän. Rowling on kuvannut haastattelussa, kuinka koko Harry Potterin tarina, sen henkilöt, tapahtumien ympäristönä toimiva Tylypahkan noitakoulu sekä juoni kelautuivat kuin automaattisesti hänen päähänsä junamatkan aikana. Tämä kokemus inspiroi Rowlingia suuresti ja toimi yllykkeenä Potterin tarinan kirjoittamiselle. (Raami 2016, 165.)  Käsitykseni mukaan Raamin kertoma Rowlingin kokemus muistuttaa ns. automaattikirjoitusta, jota pidetään usein yliluonnollisena ja uskonnollisena kokemuksena. Mielestäni olennaista tässä kirjailijan kokemuksessa on inspiraation ja intuition yhteistoiminta.

 

Keskustelussamme Raami kertoo luomiseen liittyvästä todeksi tekemisen pelosta, jota monet opiskelijat ovat kuvanneet. Tämä liittyy siihen, etteivät taiteelliset ja herkät, mielikuvituksellaan todellisuuksia luovat, usein intuitiiviset henkilöt halua tuoda kaikkea aistimaansa tai aavistamaansa esille, ikään kuin luoda olevaksi taisi sepittää todelliseksi. He pelkäävät etukäteen nähtyjen tapahtumien toteutumista ja kuvitellun todeksi muuttumista. Toisaalta kertomiseen liittyy häpeää ja oudoksi leimaamisen pelkoa.

 

Raami kertoo siitä, kuinka ihmiset jakaantuvat karkeasti kahdentyyppisiin ajattelijoihin: lineaarisiin eli temporaalisiin ja spatiaalisiin eli tilallisesti ajatteleviin. Ensin mainitut ovat usein loogisesti eteneviä ja johdonmukaisia, kun taas jälkimmäistä tyyppiä edustavat ovat luovan assosiatiivisia, merkityksestä toiseen helposti hypähteleviä. Molemmissa tyyleissä on vahvuutensa. Älykäs intuitio -kirjassa Raami kuvaa, kuinka kaikkein luovimmat ihmiset käyttävät usein monia ajattelun tapoja. He liikkuvat niiden välillä ja vaihtavat ajattelutapojaan ikään kuin lennossa. (Raami 2016, 24.)

 

Hyväksyvä havainnointi ja intuitiivisuus terapiatyössä

 

Kuinka intuitiota sitten kehitetään? Raami toteaa Älykäs intuitio -teoksessaan hyväksyvän havainnoinnin olevan mainio keino intuitiokyvyn kehittämiseen. Hän kertoo, että tärkein avain intuition luotettavuuden arviointiin sekä intuition erottamiseen satunnaistuntemuksista ovat henkilökohtaiset tuntemukset, jotka korostavat intuition merkitystä tai oikeellisuutta. Hän on nimennyt tällaiset tuntemukset intuition vahvistuksiksi. Intuition epäluotettavuuteen liittyviä ominaisuuksia hän kutsuu vinoumiksi. Raami toteaa, että tällaisten vahvistusten ja vinoumien avulla voimme erotella intuitiivisia tuntemuksia yhä tarkemmin. (Raami 2016, 36.)

 

Raami korostaa intuition roolia toisen ihmisen ymmärtämisessä. Hänen mukaansa intuitiota tarvitaan kielen jättämien aukkojen täyttämiseen toisen henkilön kertomuksessa. Älykkäästi toimiva intuitio onkin Raamin ajattelussa ihmisten keskinäisen ymmärryksen ydin. (Raami 2016, 21.)  Raami kertoo intuition merkityksestä omien, rajallisten näkökulmien ylittämisessä. Intuitio auttaa hänen mukaansa löytämään uusia, vaihtoehtoisia ajattelutapoja. (Mts. 52.) Nämä ovat merkityksellisiä asioita terapiassa asiakkaan kohtaamisessa. Kiinnostava havainto on sekin, että intuitio syntyy luovassa tilassa, joka muistuttaa pitkälti terapiayhteyksissä käytettävää ns. leikkitilaa.

 

Uskon, että intuitiota käytetään taitavasti ja usein huomaamatta kaikkien luovien terapioiden yhteydessä. Kirjallisuusterapiassa luodaan uusia totuuskertomuksia eletystä elämästä, kokemuksista ja näiden tulkinnoista. Asiakkaan tapa ajatella ja muodostaa merkityksiä on olennainen seikka terapiatyöskentelyssä. Myös terapeutin intuitio on tärkeä työskentelyn väline, jota olemme tottuneet käyttämään älykkäästi ja luovasti asiakastilanteissa.  

 

Tuuli Jokivartio on VTM, kuraattori ja kirjallisuusterapiaohjaaja.

 

 

 

 

Lähteet

 

Raami, Asta (2015) Intuition unleashed. On the application and development of intuition in the creative process. Väitöskirja. Helsinki: Aalto yliopisto.

Raami, Asta (2016) Älykäs Intuitio ja miten käytämme sitä. Helsinki: Kustantamo S&S.