Lapsen Maailma

Pääkirjoitus 11.1.2008

(Julkaistu Kultin verkkopalvelussa 10.1.2008)

Läsnäoloa, väsymystä ja kuulemista

Turvalliset ja jatkuvat ihmissuhteet luovat pohjan lapsen tasapainoiselle kehitykselle. Mitä sitten merkitsevät turva ja jatkuvuus? Mielestäni läsnä olemista ja lähellä oloa, lapsen kuulemista, mutta myös oman väsymyksen näyttämistä, jos siltä tuntuu.

Olennaista on perheenjäsenten vuorovaikutus. Tähän liittyy vanhempien kyky vastata lapsen tarpeisiin. Hyvään lapsuuteen kuuluvat perushoiva, lasta kuuleva, johdonmukainen ja ohjaava kasvatus sekä rajojen asettaminen. Vanha kasvatusohje – rajoja ja rakkautta – pätee yhä.

Vanhemmilla on ensisijainen oikeus ja velvollisuus huolehtia lapsensa hoidosta ja kasvatuksesta. Lapsen oikeudet ovat vanhempien velvollisuuksia. Vaikka kotikasvatus on perheen yksityisasia, yhteiskunnan velvollisuus on palveluin ja taloudellisin tukitoimenpitein luoda suotuisat edellytykset lasten hoidolle ja kasvatukselle.

Tuloksellinen lasten suojelu edellyttää myös huomion kiinnittämistä myös vanhempien tarpeisiin. Lasten suojelu ja perheen tukeminen eivät siten ole toisensa poissulkevia tai ajallisesti toisiaan seuraavia lähestymistapoja. Joskus niiden yhteensovittaminen ja yhtäaikainen edistäminen on kuitenkin haastavaa, jopa mahdotontakin.

Kodin ohella kasvattajia ovat myös koulu, katu, kaverit ja kanavat. Kilpailu on kovaa, mutta läsnä oleva aikuisuus edistää lapsen hyvinvointia ja myös tärkeä suojatekijä. Täydellistä vanhemmuutta ei ole olemassa, mutta on monenlaista hyvää vanhemmuutta ja monta hyvää tapaa kasvattaa lastaan.

Mauri Upanne

päätoimittaja, Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja