Pääkirjoitukset

Kulttuurilehtituen parannukset Kultin erävoitto

(julkaistu 12.2.2009)

Opetusministeriön jakaman kulttuuri- ja mielipidelehtituen hakukriteerit muuttuivat vihdoin vuoden alusta. Tuen myönnön edellytyksenä ollut tappiollisuuskriteeri poistettiin, ja tukea voidaan nyt myöntää myös kehitysprojekteihin.

800 000 euron peruspottiin tuli lisäksi veikkausvoittorahoista 200 000 euron korotus, joka on tarkoitettu erilaisiin kehittämistarpeisiin.

Myöntökriteereissä tapahtuneet parannukset ovat suurelta osin Kultin sinnikkään vaikuttamistyön ansiota. Kultin kirjelmöityä asiasta vuosikausia ja ravattua Meritullinkadulla tämän tästä ministeriössä ilmeisesti kyllästyttiin kuuntelemaan aina samaa virttä.

Nyt toteutuneet muutokset onkin kiitettävästi tehty Kultin aloitteiden pohjalta. Toki tilannetta auttoi myös se, että saimme jokusen kansanedustajan asian taakse ja kyselemään OPM:stä tuen tilannetta.

Lisärahasta saamme puolestaan kiittää ahkeria rahapelaajia, joiden ansiosta Veikkaus tuloutti arvioitua enemmän rahaa myös kulttuurille. Onneksi kulttuuriministeri on entisenä journalistina kiinnostunut pienlehtien asioista ja piti hallituksessa lehtien puolta.

Uudistuksen tarkoituksena on antaa lehdille mahdollisuus kehittää erillisten projektien ohella esimerkiksi palkkausta, markkinointia, ulkoasua tai muita kipeästi rahan tarpeessa olevia osioita.

Vaarana kuitenkin on, että lisärahat kuluvat nousseiden kiinteiden kulujen kattamiseen. Esimerkiksi postituskulut ovat viimeisen parin vuoden aikana kasvaneet yli 20 prosenttia ja jatkavat edelleen nousuaan. Kuitenkaan kulttuurilehtitukea ei ole nostettu vastaavasti: edellinen ja  tuen 12-vuotisen historian ainoa korotus oli alle viisi prosenttia.

Kulttuurilehtituki on edelleenkin hyvin pieni verrattuna esimerkiksi puolueiden tiedotustukeen, joka on 18 miljoonaa euroa vuodessa. Koska puolueiden lehdet eivät ole ainoita poliittisia lehtiä, kulttuuri- ja mielipidelehtituen taso tuntuu suhteettoman pieneltä.

Kulttuurilehtitukea on lisäksi anomassa suuri joukko lehtiä, joten valtaosa myönnetyistä summista on alle viisi tuhatta euroa. Niillä rahoilla on vaikea toden teolla haastaa yhä keskittyvää ja kaupallistuvaa valtamediaa. Suurin osa kulttuurilehtituen saajista on lisäksi sellaisia, että mainosrahoitus ei ole realistinen tulonlähde.

Taistelu siis jatkuu: Kultin tavoite on nostaa kulttuurilehtituki ainakin kymmenesosaan puolueiden tiedotustuesta.

Kitti Suoranta, toiminnanjohtaja