Kulttuurilehdet tarjoavat vastavoimaa pikaruokajulkisuudelle

(julkaistu 11.5.2012)

Luovan työn ja vapaan ilmaisun halu, jota suomalaisesta kulttuurilehtikentästä löytyy paljon, on merkityksellisempi asia kulttuurin elinvoimaisuudelle kuin yleisesti ajatellaan.

Ylikansallisessa maailmassa paikallisesti ajateltu ”sisällöntuotanto”, pienillä resursseilla ja virkeästä ajattelusta syntynyt kulttuurijournalismi on hämmästyttävän tärkeä asia kun halutaan pitää suomalainen kulttuuri elävänä.

Tiedon ja ajattelun standardisoituminen, pelkistyminen tiettyjen formaattien varaan, yhä hajuttomammaksi ja mauttomammaksi käyvä tiedonvälitys sekä ylikansallisen median ylivalta ovat asioita, joille voi tehdä jotain. Kultin 200  jäsenlehden kirjo on valtava. Tämä moninaisuus on upea resurssi, jota pitää vaalia.

Filosofi Jürgen Habermas on puhunut paljon porvarillisen julkisuuden merkityksestä: julkinen keskustelu on demokratian elinehto. Kulttuurilehdet edustavat sellaista ”proletaarista julkisuutta”, joka kykenee tarjoamaan vastavoimaa tämän päivän pikaruokajulkisuudelle.

Kulttuurilehtitukea pitäisi nostaa nykyisestä, varsin vaatimattomasta tasosta. Oleellista on kulttuurilehdistön toiminnan taloudellinen turvaaminen. Tämä on Kultin ydintehtävä, ja siihen on jatkuvasti panostettava. Nämä lehdet eivät toimi, eivätkä voi toimia, markkinatalouden logiikalla. Tämän takia yhteiskunnan taloudellinen tuki on välttämätön.

Suomalaisia kulttuurilehtiä tehdään käsittämättömän pienillä varoilla siihen nähden, kuinka suuri merkitys niillä on henkisen ja ruumiillisen sekä yhteisöllisen hyvinvoinnin synnyttäjinä.

Martti-Tapio Kuuskoski, Kultin puheenjohtaja