Eläköön 25-vuotias Kultti!

(julkaistu 30.11.2016)

Vuoden 1991 lopulla päätettiin perustaa kulttuurilehtien etuja ajava liitto, koska sellaista ei vielä ollut. Lehtien asemaa oli syytä vahvistaa ja niiden tasoa edistää. Nimeksi tuli Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry.

Aluksi Kultti piti majaa Vanhan ylioppilastalon Lehtisalongissa. Sen jälkeen viihdyttiin Rauhanasemalla, Töölössä ja Sörnäisissä. Kaapelitehtaalle Kultti muutti 2005 ja sieltä kulttilaiset tavoittaa tänäkin päivänä.

Keitä Kulttiin on kuulunut? Ensimmäisenä, osa-aikaisena, toiminnanjohtajana aloitti vuonna 1998 Mirja Halonen. Sittemmin toimintaa ovat johtaneet Kimmo Jylhämö, Marja Konttinen (nyk. Vest), Jussi Förbom ja vuodesta 2008 eteenpäin Kirsti Suoranta. Ei pidä unohtaa myöskään joukkoa sijaisia Jukka Relanderista Hanna Kaisa Hellsteniin. Suoranta pitää Kulttia edelleen pystyssä järjestösihteeri Eeva Tiaisen kanssa.

Kultin hallituksessa puhetta ovat johtaneet muiden muassa Sirpa Puhakka, Iina Alanko, Otso Kantokorpi, Petri Katajarinne, Johan Alén, Ilkka Paajanen, Oili Alm, Martti-Tapio Kuuskoski ja nykyisin Ilkka Lehdonmäki.

Ensimmäisen toimintavuoden päätyessä liittoon kuului 80 jäsenlehteä. Vuoden 2015 lopussa Kultissa olivat mukana lähes kaikki suomalaiset taide- ja kulttuurilehdet sekä valtaosa mielipide- ja tiedelehdistä, n. 200 jäsentä. Sisällöllisesti lehtien kirjo oli alun alkaenkin melkoinen, vain levikkimarginaali on yhdistänyt.

Kulttia ja lehtiä on kaikki vuodet tukenut opetusministeriö, myöhemmin opetus- ja kulttuuriministeriö. Tuen taso on vuosien aikana vaihdellut.

Kultti on aina kouluttanut jäseniään, esimerkiksi taittamaan lehtiä 90-luvun lopulla taittopajalla. Kun netti alkoi kiinnostaa 90-luvun puolivälissä, koulutettiin verkkoasioissa. Jäsenlehtiä aktivoitiin tuottamaan omia sivuja. Kulttikin teki omansa. Vielä nykyäänkin Kultin keskeisimpiä toimintamuotoja on Kultti.net.

Verkon merkitystä on pohdittu seminaareissakin. Ensimmäinen Kultin järjestämä seminaari tosin käsitteli arvonlisäveroa, eikä huoli siitä tunnu loppuvan. Kultti on järjestänyt paneelikeskusteluja niin pienlehtien selviytymisstrategioista muuttuvassa mediassa kuin kirjallisuuden tilasta.

Keskustelut ovat päättyneet yleensä juhliin. Vuonna 1996 viihderyhmä M.A. Numminen ja Pedro Hietanen esitti otteita Kultin säännöistä ja toimintasuunnitelmasta.

Vanhalle ja rautatieasemalle pystytettiin alkuvuosina Lehti- ja kirjafestivaaleja. Myöhemmin Kultti on käynyt muun muassa Maailmalla kylässä, Tampereen filosofiapäivillä ja Turun kirjamessuilla. Joka vuosi Kultin löytää varmasti Helsingin kirjamessuilta.

Kulttia on tehty tutuksi kouluissa ja kirjastoissa. Yhteistyötä on pidetty yllä Voima-lehden ja Ruotsin, Tanskan sekä Norjan kulttuurilehtijärjestöjen kanssa.

Vuoden laatulehtinä Kultti on palkinnut muun muassa Tulvan, Basson, Liberon sekä Nuoren Voiman. Viimeisenä on palkittu valokuvalehti Raw View, hyvin pienillä resursseilla tehty maailmanluokan lehti, jolla ei ole edes toimitiloja.

Vuonna 2006 Kaapelitehtaalle avattiin kulttuurilehtigalleria, jonka löytää nykyään myös Oulusta. Kulttikiska-sivusto taas esittelee lehtiä digitaalisessa muodossa. Irtonumeroita on myynnissä useissa liikkeissä valtakunnallisesti. Yhteistyö Rosebudin kanssa on tuonut Kultin lehdet näyttävästi Helsingin Gaudeamus Kirja & Kahvi -kauppaan.

Kesäkuussa 2011 Kultti alkoi julkaista Iso Numero -lehteä. Kadulla myytäväksi tarkoitettua kulttuurilehteä saavat myydä asunnottomat ja vähävaraiset kansallisuuteen katsomatta. Ison Numeron päätoimittajana toimi aluksi Martti-Tapio Kuuskoski, tätä nykyä Hannele Huhtala. Pian kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän lehden painos on vaihdellut 4000-14000 välillä.

Ja onhan kulttuurilehtiä myös tutkittu. Vuonna 2007 julkistettiin Jarkko S. Tuusvuoren kirja Kulttuurilehti 1771-2007. SKS kustansi. Sivuja monumentissa oli peräti 755. Tutkimukseen liittyen Päivälehden museossa pidettiin Tuhannet turnajaiset -kulttuurilehtinäyttely.

10 vuotta myöhemmin, toiminta jatkuu.

Onnea 25-vuotiaalle! Olet nuori vielä.

Herman Raivio

***
Lue Herman Raivion laatima laaja raportti Kultin vaiheista kokonaisuudessaan täältä.